Kun ikävä iskee, kun kaipuu kaivertaa jalkapohjissa asti, on pysyttävä vahvana.
On käännettävä poppi kovemmalle, tanssittava aamun haukotukseen asti ja hymyiltävä auringon hymyä vaikka sisällä olisi yö.
On juostava vaikka jalat eivät kantaisi, lennettävä vaikka siivet antaisivat jo periksi.
Tai sitten on oltava aivan hiljaa. Katsottava kadun kulkijoita yössä. Itkettävä jos kyyneleet tulevat. Kuunneltava surun laulua pimeässä.
Kun ikävä iskee, kun kaipuu kaivertaa jalkapohjissa asti, on kaivattava.
Sillä kaipuu on kaunista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti, piristä päivääni :)