Sitruunatorttua ja simaa

Meillä on vietetty täällä sitruunapäiviä. Rakas ystäväni allergia on pitänyt yllä pientä lämpöä ja tajutonta väsymystä, joten oon ollut kotona torstain ja perjantain. Eilen halusin saada jotain järkevää aikaiseksi, joten tutustuinpa uuteen leivokseen, sitruunatorttuun. Se onnistui tosi hyvin, mutta pitää kyllä syödä samana päivänä tai marenki lässähtää ja tortusta tulee on turhankin sitruunainen.

Keskiviikkona tehtiin ystäväni kanssa simaa. Meillä on aina käytetty Dansukkerin ohjeetta jolla on joka kerta onnistunut tosi hyvin. Ohjeen löydät täältä. Tuorehiivan unohdin kaupan hyllylle, joten korvasin sen kuivahiivalla, siten että neljään litraan simaa laitoin kaksi maustemittaa kuivahiivaa. Hyvin on ainakin lähtenyt käymään, melkein tuntuu että paremmin kuin tuorehiivalla. Meille tulee vappuna paljon vieraita, joten tehtiin simaa 10 litraa, mutta yleensä ollaan tehty 8 litraa viiden hengen perheelle. Siman saa valmiiksi neljässäkin päivässä, joten vielä ehtii simaa tehdä jos vaan haluaa :)

Sitruunatorttu (ohje Hellapoliisilta vähän muokattuna)

Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
100g margariinia
1 keltuainen
2 rkl kylmää vettä

Sitruunakiisseli:
1,5 dl vettä
1,5 dl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
3 keltuaista
1 dl sitruunamehua (n. 1,5 sitruunaa)
1 sitruunan kuori

Marenki:
4 valkuaista
1 dl sokeria

Nypi juhot, sokeri ja margariini. Lisää keltuainen ja vesi ja sekoita. Levitä taikina rasvatun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Paista 200 asteessa 10-12 min.

Raasta sitruunan kuori (keltainen osa), purista sitruunat ja mittaa kaikki kiisselin aineet kattilaan. Keitä seosta kunnes se sakenee koko ajan sekoittaen. Jäähdytä kiisseli ja levitä sitten piirakkapohjan päälle.

Vatkaa sokeri ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi niin, että voisit vaikka laittaa astian nurin perin pääsi päälle (kokeiltu on...). Levitä vaahto kiisselin päälle halutessasi pursottamalla tai muuten kuvioiden.

Paista torttua 175 asteessa kunnes marenki on hieman saanut väriä. Tällä ohjeella marenki jää pehmeäksi, mutta jos marengista haluaa rapean, täytyy marenki paistaa erikseen.

Kesän lapsi

Kesän lapsi, niin ne sanovat. Onnelliset isovanhemmat pörräävät muovisen laatikkosängyn ympärillä jossa pieni nyytti tuhisee elämänsä ensimmäisiä säveliä.

Sävelet alkavat selkeytyä kun paljasjaloin kulkenut kesän lapsi saa jalkaansa ensimmäiset kengät ja käteensä puisen, kauniin soittimen. Kesän lapsi alkaa soittaa sonaatteja koivuille, soille, pelloille ja järville.

Seitsenvuotiaana kesän lapsi sanoo lopullisesti hyvästit parhaille ystävilleen ja kiittää kaikesta yhdessä koetusta. Kesän lapsi itkee syksyn sateessa ja yrittää kuulua muiden joukkoon, mutta kesän lapsen sydämessä on jotakin mitä muilla ei ole.

--------------------------------------------------------------------------------------

Tämäkin teksti on ÄI10-kurssille. Tehtävänä oli kirjoittaa "omaelämäkerta". Teistä varmaankin vain harvat tuntevat historiaani niin hyvin että tämän ymmärtäisivät, mutta päätin silti laittaa tänne. Opettaja kyllä jäi vähän ymmyrkäiseksi vaikka vähän yritinkin tapahtumia avata.

Postinkantaja

Antti Jokinen, Vaaherkuja 3 . Tämä Lidl:n mainoksesta repäistylle palaselle sotkuisella, hermostuneella käsialalla kirjoitettu osoite on kaikki mitä sinusta tiedän. Olen nähnyt sinut monta kertaa tiputtamassa sanomalehden toisensa perään postiluukusta sisään. Olen hiipinyt aina ylempään kerrokseen ja samalla seurannut työtäsi, ollen lopulta päivittäin rappumme ullakolla. Olin luullut ettet huomaisi minua, mutta viime tiistaina tämä lappu odotti minua vintin rappusten toisella askelmalla. Lapun toisella puolella luki nimeni.

Tuuli liimaa hiukseni kiinni huuliini. Olisi pitänyt jättää huulirasva laittamatta, ajattelen. Poimin röpelöreunaisen paperinpalan taskustani yhä uudestaan. Katson sitä läheltä ja kaukaa, mutta se pysyy samana eikä kätke sisälleen minkäänlaista salaista viestiä. Toisaalta, mitäpä se voisikaan kätkeä, sillä sinähän olet mies etkä ajattele kovinkaan monimutkaisesti, uskoisin.

Allani narahtaa puinen rappunen ja herään jälleen tähän hetkeen. Samassa järjen ääni tivaa pääni sisällä tekoni turvallisuutta ja kehottaa pinkomaan pakoon lukion kolmannella tehdyn Cooperin testin määräämää vauhtia, mutta jalkani eivät liiku. Katseeni on lukittautunut puoliksi irronneeseen nimikylttiin ovessa, rapistuneeseen vaaleansiniseen maaliin laudoissa ja kuolleeseen ruukkukukkaan, jota on kasteltu viimeksi viime vuosisadan puolella. Hitaasti käteni ojentautuu kolkutinta kohden, kohti messinkistä, alastoman puun runkoa. Kylmä tuskan hiki herahtaa otsalleni ja olen juuri pyyhkimisilläni sitä tarkkaan valitun, keltaruudullisen syystakkini hihalla, kun ovi edessäni aukenee ja sinä seisot mykkänä ovenraossa tuijottaen minua. Tällä kertaa siis sinä olet tarkkaillut minua viereisestä pienestä ikkunasta tahrautuneiden pitsiverhojen takaa. Soimaan itseäni, sillä olisihan minun pitänyt arvata sinun katselevan.

Sinulla on päälläsi ruskeat vakosamettihousut ja metsänvihreä korkeakauluksinen poolopaita. Housut ovat samanlaiset kuin isoisälläni ja paidalle on roiskunut tomaattikastiketta. Ohitsesi näen olohuoneeseen, jota kalustavat vanhat nahkasohvat, jotka yhdessä himmeän valaistuksen kanssa luovat kodikkaan, hämyisen tunnelman. Katsot minua pitkään ja tarkkailen silmiesi liikkeitä. Katsot kiharia hiuksiani, lävistettyä korvaani, liian pitkää nenääni ja lopulta, lopulta sinä katsot silmiäni. Silmistäni näet sydämeni ja se on kaikki mitä tarvitset tietääksesi mitä ajattelen. Osoitelappu putoaa kädestäni eteisen lattialle, vanhoista Hesareista punotun lehtimaton päälle. Siihen se kuuluu ja yhdessä teemme lapusta uuden kerroksen mattoon.

--------------------------------------------------------------------------------------

Yllä oleva teksti on kirjoitettu ÄI 10 -luovan kirjoittamisen kurssille. Tehtävänantona oli kirjoittaa teksti sanojen: alaston, tuska ja lehtimatto pohjalta.

Tervetuloa

  Ennen joulua tein siskon kotioveen tervetuloa-kyltin. Joulutunnelmissa kun olin, niin kyltistä tuli ihan puolivahingossa kohtalaisen jouluinen. Itse kyltti on sahattu puusta ja kolvilla kirjoitin sitten tekstin. Tyttö on muuten virkattu, mutta villapaita on osittain neulottu. Langat on jämälankoja joita lankakorista löytyi.
Omat kuvat katosivat mystisesti, joten tässä siskon ottamia kuvia. Kiitos kuvista siskoseni <3

Tein kyltin täysin ilman ohjeita vähän kokeilumeiningillä.
Oon virkannut aiemmin vaan pari kertaa, eli paaaaljon on opeteltavaa...

Ruusuinen hiirikortti

Piirsin eilen synttärikortin ihanalle ystävälleni. Korttiin hurahti yllättävän monta tuntia, mutta oli kyllä tosi ihanaa ja terapeuttista kerrankin keskittyä johonkin kunnolla. Suosittelen lämpimästi :)
Kortti on tehty kokonaan puukynillä ja sisältää viisi paperi/kartonkikerrosta.