Omien kotikulmiensa turisti

Terveiset uudelta paikkakunnalta, uudesta koulusta ja uudesta asunnosta!
Muutto ja uuteen ympäristöön sopeutuminen on sujunut yllättävän mukavasti ja asuntokin alkaa tuntua pikkuhiljaa kodilta :) Täytyy tunnustaa, että kotiutumista on helpottanut huomattavasti ihan kotini vierestä löytyneet aarteet. Kuvat on otettu kännykkäkameralla, joten laatu on sen mukainen, mutta eikös se tunnelma olekin tärkein?

 Voitte kuvitella sitä ihastuksen määrää kun löysin pitkospuureitin lintutornille ihanan kaislikon läpi! Tässä on tuleva henkireikäni kun tenttikirjat alkavat liikaa ahdistaa.

Aurinko meni nukkumaan.

 Luontopolun vieressä on toinen ihana aarre, suuren suuri järvi jossa ei vastarantaa näy!
Täällä kävin tänään hengittämässä :)

Porkkanasämpylät

5dl vettä/ maitoa (opiskelijabudjetilla leivoin veteen)
1 tl suolaa
1½ rkl hunajaa
11g (1 pussi) kuivahiivaa
½ dl juoksevaa margariinia
10 dl sämpyläjauhoja (tai osa kaurahiutaleita)
2 porkkanaa

Sekoita hiiva osaan jauhoista. Kuori ja raasta porkkanat. Sekoita kädenlämpöiseen veteen suola, hunaja ja hiiva-jauhoseos sekä porkkanaraaste. Alusta taikina lopuilla jauhoilla. Jätä taikina tarpeeksi pehmeäksi (niin että se juuri ja juuri irtoaa kulhon pohjasta) ja lopuksi lisää juokseva margariini. Paista 250 asteessa n.12min.

Sydäntäni lämmitti kovasti myös nämä ihanat sämpylät joita leivoin. Ilman mittoja ja raastinrautaa sovelsin porkkanasämpylöitä joista tuli lopulta ihan täydellisiä: rapea kuori ja pehmeä sisusta. Näistä riittää iloa vielä pitkäksi aikaa! :) Muutenkin tavoitteena olisi leipoa enemmän itse leipää, tehdä ainakin pihlajanmarjoista teetä ja etsiä metsästä sieniä ja puolukoita. Iloisesti olen myös yllättynyt kauppojen lähiruokatarjonnasta, ja uskokaa tai älkää, ihan vieressä tuotettu vihannes on täällä monesti jopa halvempaa kuin ulkomainen vastaava tuote. Näitä suosin!

 Iloa päivääni toi myös isoäidiltä saatu postipaketti täynnä rakkautta. Se sisälsi kauniin ja lämpimän viltin, jonka alle tälläkin hetkellä pakenen viileneviä syysiltoja.

Vaikka tuntemattomat vastaavatkin hymyyni kadulla aivan yhtä yrmeällä naamalla kuin muuallakin, olen siitä huolimatta vakaasti sitä mieltä että täällä tulen viihtymään! :)